Tiettävästi alikulun jatkoa pohdittiin jo muinaisen aseman kauppakeskuksen suunnittelun aikoihin, mutta kun kauppakeskusta ei tullut, ei tarvittu tunneliakaan. Tuota keskusta siis suunniteltiin ykköskortteliin, Sillankorvankadun, Ahjonkadun, Kauppalankadun ja Hämeenkadun sisäpuolelle. Näin jälkikäteen voi viisastella, että willa oli parempi hanke, ja nykyiset Ahjonkadun asuintalot, sekä hotellin laajennus ja liiketilat Hämeenkadulla ovat todella hyvät. Silti yksi asia tuossa aseman kauppakeskushankkeessa oli positiivista, nimittäin se alikulku.

Tämän kaltaisessa kaupungissa lukuisten ihmisten päivittäinen suunta on juuri rautatieasemalle tai sitä kautta kaupunkiin. Erityisesti jos aikaisemmin esitettyjä suunnitelmia Hämeen- ja Meriluodon sillan kohtaloista viedään eteenpäin, olisi alikulun jatko perusteltua. Samassa yhteydessä olisi mahdollista ratkaista toinen puute, eli pyöräpaikkojen määrä radan Ahjonkadun puolella.

Asemalle pääsee siis tätä nykyä Hämeensillan lisäksi Meriluodon sillalta, joka haarautuu Solbonkadulta ja jatkuu radan toisella puolen Urheilukatuna. Keskusaukiolta ja Hyvinkäänkadulta asemalla pääsee myös Rautatienkatua, ja kevyt liikenne myös Solbonkadulta. Joskus keskustan liikenteesta puhuttaessa on väläytelty Meriluodon sillan leventämistä autoliikenteelle. Tämä ilmeisesti ainakin niissä visioissa, joissa Hämeensilta otettaisiin joukkoliikennekäyttöön. Kevyt liikenne tuskin poistuisi sillalta kokonaan silti, mutta yksi vaihtoehto olisi ottaa tunnelin jatko takaisin pöydälle.

Luultavasti ei olisi tarpeen tehdä pitkähköä luiskaa tälle puolelle, kun sellaista ei toisellekkaan puolelle ole tehty. Tunnelin jatko tarkoittaisi siis ainakin yhtä uutta hissiä ja portaita – miten tämä vaikuttaa kustannuksiin, en osaa sanoa.

 

Yksi peruste tunnelia vastaan voisi olla Riihimäen aseman tapaan ongelmallinen kauttaliikenne, toisinsanoen pyöräilijät jotka eivät pysähdy taluttamaan ajokkiaan tunnelissa kuten kuuluisi. Ihmisten välinpitämättömyys on ongelmallista, muttei sinällään peruste hanketta vastaan. Toisaalta tilanne on aika eri Riihimäellä, sillä siellä Peltosaaren kaupunginosasta suuri liikennemäärä tulee juuri tuon tunnelin kautta. Sen vaihtoehtoiset reitit sijaitsevat suht kaukana molemmilla puolilla, ja toisaalta kauttakulkuun tunneli lienee alunpitäen suunniteltukin. Hyvinkäällä läpikululle on muitakin reittejä, ja pääosa liikenteestä kohdistuisi linja-autoille tai juniin. Mukaanlukien vielä se, että Riihimäellä tunnelin läpi voi ajaa, vain rämäpäät ajaisivat polkupyörällä rappusiin.

 

Rautatieaseman tulevaisuus?

Koska VR:n tavoitteena selkeästi on lipunmyynnin lopettaminen kaikilla paikkakunnilla, on lipunmyyntilaitteiden lisääminen välttämätöntä. Yhden sellaisen paikka ehdottomasti olisi siellä alikulkutunnelissa. Mitä asemarakennukseen tulee, se voisi soveltua lipunmyynnin loputtua kaupungin matkailuinfoksi. Odotustila, kioski ja kahvila voisivat varmasti säilyä jatkossakin – ja matkailuinfo saisi paremman tilan itselleen. Nykyisellään keskustan toisella laidalla, ja vain viraston aukioloaikoina arkisin palveleva info ei minusta ole mitenkään erityisen laadukasta palvelua. Neuvonnan ja esitteiden jakelun lisäksi se voisi myydä keskitetysti lippuja esimerkiksi paikallisliikenteeseen, museoihin tai vaikka urheilutapahtumiin. Vain mielikuvitus on rajana.

Aseman alikulku – uusi mahdollisuus?
Merkitty:            

Hakutulokset “Aseman alikulku – uusi mahdollisuus?

  • 20.3.2017 20:21:sta
    Permalink

    Hieno idea! Tuosta voisi kehittää eteenpäin hyötyjen, kustannusten ja vaikutusten arviointiin. niin kaupunkilaisetn kuin kortteleiden ja palveluiden näkökulmista. Toiminnallinen ympäristö voisi kehittyä tämän avulla paljon.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *